Hallituksen esitysten laatimisohjeet

1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2. PERUSTELUT
   1. 1 Asian tausta ja valmistelu
      1. 1.1 Tausta
      2. 1.2 Valmistelu
   2. 2 Keskeiset ehdotukset
   3. 3 Voimaantulo
   4. 4 Suhde täydennettävään esitykseen
   5. Ponsi
3. LAKIEHDOTUS / LAKIEHDOTUKSET
4. LIITE / LIITTEET
5. Rinnakkaisteksti / Rinnakkaistekstit

Täydentävän hallituksen esityksen nimi kirjoitetaan täydennettävän esityksen nimen mukaisesti seuraavasti:

Hallituksen esitys eduskunnalle yksityistielaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 147/2017 vp) täydentämisestä

Täydentävän esityksen taustaksi tulee mainita hallituksen esitys, jota esitetään täydennettäväksi, sekä kertoa lyhyesti, mikä on johtanut täydentävän esityksen valmisteluun.

Asian valmistelua koskevassa jaksossa on tehtävä selkoa täydentävän esityksen valmistelusta ja valmistelussa syntyneestä aineistosta. Esitykseen on otettava linkki valtioneuvoston tai ministeriön julkiselle verkkosivulle, johon on Valtioneuvoston hankeikkunan kautta lisätty linkit täydentävän esityksen valmistelussa syntyneisiin asiakirjoihin.

Nykytilaa ja sen arviointia koskevaa jaksoa ei yleensä ole tarpeen kirjoittaa täydentävään esitykseen, sillä nykytila on kuvattu ja arvioitu jo esityksessä, jota täydennetään. Sama koskee esityksen tavoitteita.

Vaikka esityksessä ehdotetut täydennykset olisivat pelkästään teknisiä, täydentävään esitykseen on aina kirjoitettava, mitkä ovat esityksen keskeiset ehdotukset. Itsenäisiä vaikutuksia täydentävällä esityksellä sitä vastoin ei yleensä ole. Myös toteuttamisvaihtoehtoja koskeva jakso kirjoitetaan vain, jos on tarpeen.

Lausuntopalautetta koskeva jakso kirjoitetaan täydentävään esitykseen, jos täydentävän esityksen laatimisen yhteydessä on järjestetty kuulemisia.

Täydentävän hallituksen esityksen säännöskohtaiset perustelut esitetään omassa jaksossaan. Ne voidaan esittää keskeisten ehdotusten yhteydessä, jos esitys on asiasisällöltään suppea. Jos esityksessä vaikkapa ehdotetaan vain, että tekstiin tehdään samasanainen muutos moneen lainkohtaan, riittää, että muutoksesta kerrotaan keskeisissä ehdotuksissa ja yksilöidään lainkohdat, joihin muutos ehdotetaan tehtäväksi.

Miltä osin sääntelykokonaisuutta ehdotetaan täydennettäväksi lakia alemman asteisin säännöksin, kirjoitetaan täydentäviin esityksiin vain, jos täydentävään esitykseen sisältyy ehdotus valtuutukseksi, jota ei ole täydennettävässä esityksessä.

Vaikka täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvät lait yleensä esitetään tuleviksi voimaan samanaikaisesti kuin täydennettävässä esityksessä ehdotetut lait, voimaantuloa koskeva jakso on aina otettava myös täydentävään hallituksen esitykseen ja voimaantuloajankohta ilmoitettava siinäkin.

Toimeenpanoa ja seurantaa koskeva jakso kirjoitetaan täydentävään esitykseen vain, jos täydentävässä esityksessä on toimeenpanosta tai seurannasta jotakin, mitä ei ole esitetty täydennettävässä esityksessä.

Täydentävässä hallituksen esityksessä on aina oltava jakso täydentävän esityksen suhteesta täydennettävään esitykseen. Jaksossa yksilöidään lainkohdat, joihin täydentävä esitys vaikuttaa. Jaksossa ei toisteta sitä, mikä käy ilmi keskeisistä ehdotuksista.

Jos täydentävä esitys tuo kytkennän muuhun hallituksen esitykseen kuin täydennettävään esitykseen, tästä on kerrottava ja tätä koskeva jakso otsikoitava Esityksen riippuvuus muista esityksistä. Suhdetta talousarvioesitykseen koskeva jakso kirjoitetaan vain, jos alkuperäinen esitys ei liity valtion talousarvioesitykseen tai lisätalousarvioesitykseen, mutta täydentävä esitys liittyy.

Suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso kirjoitetaan täydentävään esitykseen, jos täydentävään esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa on yksi tai useampi säännös, jonka perustuslainmukaisuutta on tarpeen arvioida.