Yleistä
Kuten oppaan alussa on todettu, monitaustaiseksi hallituksen esitykseksi kutsutaan tässä oppaassa hallituksen esitystä, joka laaditaan sekä valtiosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi että EU-säädöksen täytäntöönpanemiseksi tai täydentämiseksi. Lisäksi esitykseen voi sisältyä kansallisista syistä ehdotettavaa lainsäädäntöä.
Monitaustaisen hallituksen esityksen laatimisen kannalta jompikumpi, valtiosopimus tai EU-säädös, saattaa olla toista keskeisempi. Monitaustaisen hallituksen esityksen malliotsikointi onkin tarkoitettu muunneltavaksi esityksen luonteen, myös laajuuden mukaan. Muuntelun tukena on käytettävä perusrakenteisen, EU-taustaisen ja valtiosopimustaustaisen hallituksen esityksen laatimisen ohjeita ja valittava esitykselle niiden pohjalta sopivin nimi ja rakenne. Se, mitä kuhunkin jaksoon kirjoitetaan, määräytyy mainittujen ohjeiden ja tässä annettujen kirjoitusohjeiden mukaan. Sopivinta rakennetta suunniteltaessa on pidettävä mielessä, että kukin asia kerrotaan esityksessä vain kertaalleen. Tarvittaessa voidaan viitata toisaalla esityksessä esitettyyn.
Asian valmistelua koskevassa jaksossa on esitettävä tiedot paitsi hallituksen esityksen valmistelusta myös sopimuksen ja EU-säädöksen valmistelusta.
Esityksen tavoitteita koskeva jakso jätetään kirjoittamatta, jollei esityksellä ole muuta tavoitetta kuin valtiosopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen sekä EU-säädöksen täytäntöönpano tai täydentäminen.
Monitaustaisessa esityksessä on käsiteltävä sopimuksen määräysten kuuluminen lainsäädännön alaan eli eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja tehtävä selkoa niin perustuslain kannalta merkityksellisistä sopimusmääräyksistä kuin EU-säädöksen ehdotetun täytäntöönpano- tai täydentämissääntelyn suhteesta perustuslakiin. Tässä voidaan käyttää otsikointimallissa esitettyä järjestystä: ensin tehdään selkoa EU-säädöksen ehdotetun täytäntöönpano- tai täydentämissääntelyn suhteesta perustuslakiin ja esitetään arvio sen säätämisjärjestyksestä, vasta sitten selostetaan eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus sopimukselle, tehdään selkoa perustuslain kannalta merkityksellisistä sopimusmääräyksistä ja esitetään arvio sopimuksen hyväksymisen järjestyksestä ja sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain säätämisjärjestyksestä. Jos sopimuksen ja lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ei ole epäilyksiä, riittää, että perusteluihin otetaan maininta tästä. Käsittelyjärjestystä koskevaa erillistä jaksoa ei tällöin ole tarpeen kirjoittaa.
Ponsia kirjoitetaan kaksi. Ensimmäinen on ponsi valtiosopimuksen hyväksymiseksi, toinen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymiseksi:
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että eduskunta hyväksyisi tavaramerkkioikeudesta Singaporessa 16.3.2006 tehdyn sopimuksen sekä sen 22 artiklassa tarkoitetut soveltamissäännöt.
Koska jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetussa direktiivissä on säännöksiä, jotka ehdotetaan pantaviksi täytäntöön lailla, ja koska Singaporen sopimus ja sopimuksen soveltamissäännöt sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Jos monitaustaisessa esityksessä ehdotetaan EU:n asetusta täydentäviä säännöksiä, ponsi lakiehdotusten hyväksymiseksi kirjoitetaan:
Koska – – asetuksessa on säännöksiä, joita ehdotetaan täydennettäviksi lailla, ja koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset: