Yleistä
Siltä osin kuin seuraavissa ohjeissa ei opasteta muuhun, valtiosopimustaustaisen hallituksen esityksen laatimisessa noudatetaan samoja ohjeita kuin perusrakenteisen esityksen laatimisessa tämän oppaan pääjakson IV mukaan.
Valtiosopimuksesta ja muusta kansainvälisestä velvoitteesta käytetään jäljempänä nimitystä valtiosopimus, kansainvälinen velvoite tai sopimus. Valtiosopimustaustaisen hallituksen esityksen malliotsikointi poikkeaa jonkin verran pääjaksossa IV esitetystä hallituksen esityksen perusrakenteen malliotsikoinnista. Samoin kuin perusrakenteisen esityksen malliotsikointia myös valtiosopimustaustaisen esityksen malliotsikointia voidaan muunnella esityksen luonteen ja laajuuden mukaan. Jos esimerkiksi kyseessä on EU:n ulkosuhdesopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen, on tarpeen kertoa valmistelusta myös EU:n tasolla.
Valtiosopimustaustaisen esityksen perusteluissa saattaa esiintyä enemmän tarvetta muunteluun kuin esityksissä yleensä. On myös otettava huomioon, että valtiosopimus tai muu kansainvälinen velvoite voi vaatia eduskunnan hyväksymisen, vaikka sen määräykset eivät kuuluisi lainsäädännön alaan ja edellyttäisi voimaansaattamista koskevaa lakiehdotusta. Esitykseen tulee aina sisällyttää selvitykset sopimuksen sisällöstä ja sen suhteesta Suomen lainsäädäntöön sekä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta ja käsittelyjärjestyksestä. Jäljempänä esitetty valtiosopimustaustaisten esitysten rakennemalli on perusmalli, joka koskee valtiosopimuksen hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista. Jos esitys koskee muuta tapausta, esimerkiksi valtiosopimuksen irtisanomista tai varauman peruuttamista, rakennemallia käytetään tarvittavin muunteluin.
Tässä yhteydessä keskitytään vain niihin kysymyksiin, joissa valtiosopimustaustainen esitys poikkeaa perusrakenteisista esityksistä. Valtiosopimustaustaisiin esityksiin liittyviä ohjeita on myös Valtiosopimusoppaassa.