Hallituksen esitysten laatimisohjeet

Opastekstin keventämiseksi oppaassa käytetään erityyppisistä hallituksen esityksistä kutsumanimiä: Hallituksen esitystä, joka laaditaan yksinomaan kansallisista syistä, kutsutaan perusrakenteiseksi esitykseksi ja sen mallirakennetta esityksen perusrakenteeksi. Esitystä, joka laaditaan EU-säädöksen täytäntöönpanemiseksi tai täydentämiseksi, kutsutaan EU-taustaiseksi esitykseksi ja esitystä, joka laaditaan valtiosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi, valtiosopimustaustaiseksi esitykseksi. Monitaustaiseksi esitykseksi kutsutaan esitystä, joka laaditaan sekä valtiosopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi että EU-säädöksen täytäntöönpanemiseksi tai täydentämiseksi. Monitaustaiseen esitykseen voi sisältyä myös ehdotuksia yksinomaan kansallisista syistä annettavaksi lainsäädännöksi.

Opasta uudistettaessa on pyritty siihen, että hallituksen esityksen rakenne ohjaisi jättämään kertaalleen hallituksen esitykseen kirjoitetun toistamatta toisaalla esityksessä.

Perusteluja ei enää jaotella yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Lisäksi asioiden esittämisen järjestystä on jonkin verran muutettu.

Kaikki esitykset aloitetaan kertomalla lyhyesti, mikä johti siihen, että ryhdyttiin valmistelemaan hallituksen esitystä. Tämä tiivis asian taustaa koskeva jakso kirjoitetaan hiukan eri tavoin sen mukaan, minkä luonteisesta esityksestä on kysymys. EU-taustaisessa hallituksen esityksessä saattaa olla tarpeen sen lisäksi, että mainitaan EU-säädöksen täytäntöönpano tai täydentäminen hallituksen esityksen valmistelun käynnistäjäksi, selostaa myös EU-säädöksen taustaa lyhyesti. Sama koskee valtiosopimuksen taustaa valtiosopimustaustaisessa esityksessä.

Asian valmistelusta kerrotaan kaikissa esityksissä jo esityksen alussa, heti taustoituksen jälkeen. Esityksen tiivistämiseksi valmisteluasiakirjat linkitetään asian valmistelua kuvaavaan jaksoon. Jos asiakirjat on otettu Valtioneuvoston hankeikkunaan, linkki valtioneuvoston tai ministeriön julkiselle verkkosivulle riittää. EU-taustaisessa ja valtiosopimustaustaisessa hallituksen esityksessä annetaan keskeiset tiedot myös EU-säädöksen ja valtiosopimuksen valmistelusta.

Perusrakenteisen hallituksen esityksen mallirakenteessa on oma otsikkonsa esityksen tavoitteille, mutta EU-taustaisen tai valtiosopimustaustaisen hallituksen esityksen mallirakenteessa ei, sillä EU-taustaisella esityksellä ei useinkaan ole muuta tavoitetta kuin EU-säädöksen täytäntöönpano tai täydentäminen ja valtiosopimustaustaisella muuta kuin valtiosopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen. Jos EU-säädöksen itsensä tai valtiosopimuksen tavoitteet eivät käy ilmi asian taustaa koskevasta jaksosta, ne voidaan tiiviisti mainita jaksossa, jossa kuvataan EU-säädöksen pääasiallinen sisältö, tai ottaa valtiosopimustaustaiseen esitykseen oma jakso sopimuksen tavoitteista.

Keskeisissä ehdotuksissa kerrotaan esitykseen sisältyvät ehdotukset pääpiirteissään, kun taas säännöskohtaisissa perusteluissa tehdään selkoa yksityiskohdista. Eräissä tapauksissa se, mikä tulisi kirjoitettavaksi säännöskohtaisiin perusteluihin, voidaan sisällyttää keskeisiä ehdotuksia koskevaan jaksoon ja jättää erillinen säännöskohtaisten perustelujen jakso kirjoittamatta.

Vasta esityksen lopuksi kerrotaan esityksen suhteesta muihin esityksiin sekä perustellaan säätämisjärjestys. Valtiosopimustaustaisessa hallituksen esityksessä suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevan jakson asemesta kirjoitetaan jaksot eduskunnan suostumuksen tarpeellisuudesta ja käsittelyjärjestyksestä. Monitaustaisessa hallituksen esityksessä on yleensä kirjoitettava molemmat, eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys sekä suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys.

Kuten edeltä ilmenee ja seuraavissa esitystyypittäisissä ohjeissa selostetaan, mallirakenteita voidaan muunnella ja joissakin tapauksissa niitä täytyy muunnella esityksen sisällön mukaan.